Suomalaisille kelpaa hidaskin laajakaista
15
Suomalaiset eivät ole vielä innostuneet nopeimmista laajakaistayhteyksistä, ja yleisin nimellisnopeus kiinteissä liittymissä onkin vasta kaksi megabittiä sekunnissa. Viestintäviraston viime vuodelta teettämän selvityksen mukaan 59 prosenttia vastaajista katsoo kuitenkin, että tämä nopeus on riittävä omiin tarpeisiin.
Hitain yleisesti myytävä 512 kbit/s -nimellisnopeus kelpasi kyselyssä enää neljälle prosentille vastaajia. Parhaimpina pidettiin yhden megabitin (28 prosenttia) ja kahden megabitin (27 prosenttia) nopeuksia.
Kahdeksan megabitin liittymää tai nopeampaa kaipasi 17 prosenttia vastaajista. Nopeimpia 100 megabitin liittymiä koki tarvitsevansa vain kaksi prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttis lisäksi totesi saaneensa juuri sen nopeuden, jonka haluasikin.
Kännykkäverkkojen mobiililaajakaistaa ilmoitti käyttävänsä 15 prosenttia vastaajista. Kasvua tuli reilusti toissavuoden kahdeksaan prosenttiin nähden.
Langattomien @450- ja wimax-liittymien myyjillä riittää sen sijaan kyselytutkimuksen perusteella vielä töitä markkinoinnin kanssa, sillä yli 90 prosentia vastaajista ilmoitti, ettei joko tuntenut näitä yhteystapoja tai ei ollut ainakaan kiinnostunut niistä.
Nopeimpien yhteyksien vähäistä tarvetta selittänee se, etteivät suomalaiset selvityksen mukaan ole erityisen kiinnostuneita suuria nopeuksia kaipaavista internetpalveluista. 74 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei laajakaistatelevisio (iptv) kiinnosta, Osuus oli vähentynyt vain viisi prosenttia edellisvuodesta. Internetistä tilattavat elokuvat eivät myöskään kiinnostaneet 73 prosenttia vastaajista. Siinäkin osuus laski viisi prosenttia vuodesta 2008.
Vastaajista hieman alle joka neljäs (23 prosenttia) oli kokeillut internetpuheluita, kuten Skype-ohjelmaa. Suurin osa soitti puheluista satunnaisesti, mutta joka kolmannes sentään viikoittain.
Laajakaistan suosio vaihtelee iän mukaan
Vuonna 2009 tutkimustuloksissa kiinnitettiin huomiota siihen, että laajakaistan, kännyköiden ja kiinteiden puhelinlinjojen suosio vaihtelee selvästi ikäryhmittäin.
Alle 45-vuotiaista vastaajista laajakaistaliittymä oli kokonaan 90 prosentilla vastaajista, kun koko väestössä osuus on 65 prosenttia. Osuus pysyi samana kuin edellisvuonna. Yli 65-vuotiaista vain joka neljänneksellä olikin kotonaan laajakaistaliittymä.
Vanhassa tekniikassa järjestys oli liki päinvastainen. Yli 65-vuotiaista lähes joka toisella oli kiinteä puhelinlinja, kun kaikista talouksista osuus oli enää noin viidennes. Kiinteiden puhelinliittymien määrä laski viitisen prosenttia vuoteen 2008 nähden.
Suomen Kyselytutkimus Oy haastatteli Viestintäviraston Telepalvelujen käyttötutkimus 2009 -selvitykseen 2000:ta 15–74-vuotiasta suomalaista. Lisätietoa on tutkimuksen nettisivuilla.
