Suomen mobiililaajakaistoista oppia kehitysmaihin
1
Ministeri Lindén sanoo, että suomalaiset yritykset ja viranomaiset kutsutaan mukaan viemään mobiilin laajakaistan oppeja kehittyviin maihin.
Moni kehitysmaan asukas pääsee ensimmäistä kertaa nettiin langattomasti mobiililaitteen avulla. Suomi taas on mobiililaajakaistan ykkösmaa muun muassa IDC:n selvityksen mukaan. Suomen viestintäministeri Suvi Lindén (kok) onkin kutsuttu mukaan työryhmään, joka yrittää kohentaa erityisesti kehitysmaiden asukkaiden nettiyhteyksiä.
Laajakaistakomission (Broadband Commission for Digital Development) kokoonpano esiteltiin Genevessä YK:n tietoyhteiskunnan huippukokouksen (WSIS Forum 2010) yhteydessä maanantaina 10. toukokuuta. Hanketta tukee itse YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon.
Lindénin kutsui komissioon toisena puheenjohtajana toimiva Ruandan presidentti Paul Kagame. Toinen puheenjohtaja on teleyhtiö Grupo Carson hallituksen puheenjohtaja Carlos Slim.
Komission varapuheenjohtajat ovat kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n pääsihteeri Hamadoun I. Touré ja Unescon pääsihteeri Irina Bokova.
Komission on määrä kokoontua jo heinäkuun alkupuoliskolla Genevessä ja raportoida työstään vuosittain New Yorkissa järjestettävän YK:n yleiskokokouksen alla syksyllä.
”Olen erittäin iloinen kutsusta mukaan näin tärkeään työhön. Emme voi jättää kehittyvien maiden kansalaisia tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Laajakaistayhteyksillä vauhditetaan yhteiskunnan vaurastumista, markkinoiden kehitystä ja talouskasvua parhaiten juuri kehittyvissä maissa”, sanoo Lindén tiedotteessa.
Viestintäministerin mukaan kutsu komissioon on tunnustus Suomen viestintäpolitiikalle. Suomi on määritellyt oikeuden perustason 1 Mbit/s -laajakaistaan koko maata koskevaksi perusoikeudeksi.
Suomalaisilla on noin miljoona mobiililaajakaistaa, eli esimerkiksi kiinteähintaista 3g-mokkulayhteyttä. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on jo alkanut vähentyä.
Mobiilista laajakaistasta kiistellään Suomessa
Pieni särö viestintämarkkinalain uudessa yleispalveluvelvoitteessa Suomessa on, että verkkoyhtiöt Digita ja TeliaSonera valittivat heinäkuun alussa voimaan tulevista määräyksistä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).
Digita tosin veti valituksensa jo pois, joten enää Viestintäviraston kanssa kiistelee TeliaSonera.
Uusien pykälien mukaan haja-asutuksen kiinteitä verkkoja saa korvata langattomilla, mutta vähintään megabitin nopeudesta ei tingitä. TeliaSoneran mielestä tällaista ei voida luvata Viestintäviraston esittämällä tavalla.
Operaattorit ovat saaneet myös Kuluttajavirastolta huomautuksia siitä, että mobiililaajakaistaa on mainostettu liian suurin lupauksin suhteessa toteutuneisiin nopeuksiin ja peittoalueisiin.
