Suomen ”piraattipykälä” – puolustajat vs arvostelijat
27
Suomen tekijänoikeuslakiin ehdotetaan muutosta, joka pakottaisi teleoperaattorit estämään pääsyn tekijänoikeuksia rikkoville sivustoille. Esityksen kannattajien mukaan muutos paikkaisi lain porsaanreiän, joka nyt riistää luovilta aloilta paljon rahaa. Arvostelijat tuomitsevat lain tehottomaksi ja arveluttavaksi. Tietokone-lehti selvitti näkemykset.
Tekijänoikeuslain muutosesitys sisältyy laajaan mietintöön, jonka tekijänoikeustoimikunta jätti tällä viikolla opetus- ja kulttuuriministeriölle. Nyt esitys (pdf) on lähtenyt lausuntokierrokselle, jolta se päätyy kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen eteen.
Itse lakitekstiin tulisi päällisin puolin katsottuna melko suppea lisäys yhteen pykälään. Sen nojalla tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin estämään asiakkaidensa pääsyn tiettyihin ip-osoitteisiin tekijänoikeuden haltijan pyynnöstä, jos osoitteisiin liittyvät sivut jakavat laittomasti tekijänoikeuksin suojattua sisältöä.
Lakiesitys on linjassa sen kanssa, että tekijänoikeusjärjestöt ovat jo vaatineet operaattoreita estämään asiakkaidensa pääsyn esimerkiksi The Pirate Bayn sivuille. Elisa sai jo määräyksen blokkaamisesta käräjäoikeudessa, ja vireillä on samanlaiset vaatimukset Soneralle ja DNA:lle.
"Mihin raja vedetään?"
Teleoperaattoreita edustanut FiCom jätti muutoshankkeesta tiukkasanaisen eriävän mielipiteen (FiCom tyrmää nettiestoja ajavan lakiesityksen). Kaikki muut toimikunnassa edustettuina olleet tahot olivat erilaisia tekijänoikeuksien haltijoita lukuun ottamatta Kuluttajavirastoa, joka sekin asettui mukisematta esityksen taakse.
"Lopputulos johtui toimikunnan kokoonpanosta", FiComin puheenjohtaja Reijo Svento lausuu.
FiCom arvosteli esitystä askeleena kohti sensuuriyhteiskuntaa.
"Isoin asia tässä on se, mihin tämä esitys johtaisi. Ovatko seuraavaksi vuorossa vihapuheet ja pomminteko-ohjeita sisältävät sivustot. Mihin se raja vedetään, kun itse kukin löytää netistä sellaista, mitä siellä ei pitäisi olla", Svento kysyy.
"Ei ole kysymys sensuurista"
Toiminnanjohtaja Lauri Rechard oli sorvaamassa lakiesitystä musiikintuottajien etujärjestön IFPI Finlandin edustajana. Hänen mukaansa keskustelua on leimannut hysteria.
"Ei tässä ole sensuurista kysymys tai siitä, että yksittäisten netin käyttäjien ilmaisunvapauksia rajoitettaisiin, vaan selkeästi laittomien, kaupallisten palvelujen rajoittamisesta", hän korostaa.
"Ei tämä myöskään rajoita operaattorien elinkeinon harjoittamisen vapautta. Operaattorit vain ovat ainoa taho, joka voi puuttua laajamittaiseen laittomaan toimintaan".
Reckhardin mielestä kyse on lähinnä lainsäädännön hienosäädöstä. Jo olemassaoleva laki ja oikeuskäytäntö sallivat ip-blokkauksen, ja EU-direktiivit suorastaan velvoittavat jäsenvaltiot toimimaan niin.
"Suomen lainsäädäntö halutaan nyt vain saattaa ajan tasalle", Reckhard toteaa.
"Porsaanreikä tukkoon"
Reckhardin kanssa samalla linjalla on toimikunnassa ollut Luovien alojen Lyhty-yhdistyksen projektinjohtaja Lauri Kaira, joka on myös musiikkialan tekijänoikeusjärjestön Gramexin apulaisjohtaja.
"Toimikunta tahtoo tukkia porsaanreiän, joka on aika kummallinen", hän aloittaa.
"Nykyinen blokkaaminen tapahtuu turvaamismenettelyssä ja se edellyttää, että määräjassa kyetään nostaaman pääkanne piraattisaitin ylläpitäjää kohtaan. Jos piraattien jakelua edistävä saitti kätkee henkilöllisyytensä tai piilottelee maassa, jossa on puutteelliset keinot tekijänoikeuksien toimeenpanoon, meillä ei ole mahdollisuutta blokata", Kaira selostaa.
Hänen mukaansa lakiesitys olisi looginen täydennys lainsäädäntöön.
"Se myös perustuu EU:n tekijänoikeusdirektiiviin, jonka mukaan tulee olla mahdollisuus pyytää tuomioistuimelta, että teleoperaattori voi estää pääsyn tällaiseen aineistoon. Joten minun näkemykseni mukaan tämä on parempi implementointi direktiiville", Kaira jatkaa.
"Järjestöt haluavat sanella"
Digitaalisen maailman sananvapautta vaaliva Electronic Frontier Finland, EFFI, ei kelvannut mukaan toimikuntaan. Puheenjohtaja Timo Karjalainen pitää toimikunnan kokoonpanoa vinoutuneena.
"Selväksi tuli, että blokkaamista ei halua kuin musiikki- ja elokuva-ala", hän sanoo.
Järjestö on arvostellut lakihanketta sen alkumetreiltä saakka.
"Sananvapauden kannalta on huolestuttavaa, että raskaalla moukarilla lähdetään rajoittamaan ihmisten pääsyä tietoon. Itse nettisivuille pääsy ei voi olla rikos", Karjalainen tuumii.
Hän varoittaa, että kun lakitupaan tulee tekijänoikeustaholta pyyntö, mitä osoitteita pitäisi blokata, mainitut ip-osoitteet voivat olla laillisten palvelujen käytössä. Tästä on jo havaintoja.
"Kuulostaa siltä, että järjestöt haluavat sanella, mitkä tahot listataan estettyjen joukkoon. Esimerkiksi Elisan tapauksessa piratismia vastustava piraatti.fi oli estetty, eli ei hirveästi kiinnitetä huomiota sivuston luonteeseen", Karjalainen kertoo.
Musiikkibisnes uskoo ip-estojen purevan
Arvostelijat pitävät ip-estoa tehottomana ja vääränä menetelmänä puuttua piratismiin. FiCom ja EFFI näkevät, että tehokkainta olisi puuttua piratismiin suoraan sen lähteellä.
"Tämä esitys on niin sanotusti isku ilmaan. Se, mitä äskettäin tapahtui Uudessa-Seelannissa MegaUploadin tapauksessa, olisi oikea tapa puuttua", FiComin puheenjohtaja Reijo Svento toteaa.
Lauri Kaira sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että piraattipalvelimiin olisi parasta puuttua lähteellä.
"Mutta valitettavasti tiedämme jo, ettei se aina ole mahdollista, koska palvelun omistaja voi kätkeä henkilöllisyytensä, kaikissa maissa oikeussuojakeinot eivät ole yhtä kehittyneitä ja kansainväliset talousrikolliset osaavat hajauttaa toimintaa niin, että olisi mahdollisimman vaikea hahmottaa, missä maassa tarkalleen toiminta tapahtuu", Kaira sanoo.
Reckhard ja Kaira luottavat siihen, että ip-estot purisivat hyvin piratismiin.
"Tehokkuudesta on esimerkkejä ulkomailta. Italiassa vastaava vähensi huomattavasti piraattisaitin käyttämistä", Kaira sanoo.
Hän viittaa pari vuotta sitten tehtyyn laitonta lataamista koskevaan kyselytutkimukseen. Sen vastausten perusteella on tulkittavissa, että lähes kolmasosa piraattiviihteen lataajista ryhtyisi ostamaan laillisia tuotteita, jos laitonta ilmaiskanavaa ei olisi saatavilla.
"Toinen puoli tässä on se, että laittomat piraattipalvelut syövät menestymisen mahdollisuuksia laillisilta palveluilta", Kaira mainitsee.
Tekijänoikeuksien haltijoiden teettämien selvitysten mukaan piratismi vie Suomen luovilta aloilta vuosittain noin 350 miljoonaa euroa rahaa. Musiikkibisneksen osuus menetyksistä on noin 70 miljoonaa.
"Tekniselle asiantuntemukselle viitattiin kintaalla"
FiCom arvosteli esitystä muun muassa siitä, että lakiesityksen valmistelussa ei kunnolla selvitetty ip-eston vaikutuksia.
"Pyysin toimikunnan kuultavaksi asiantuntijoita, jotka oikein videolla näyttivät, kuinka helppoa ip-blokkaus on kiertää. Sille ja muulle tekniselle asiantuntemukselle viitattiin kintaalla", FiComin puheenjohtaja Reijo Svento sanoo.
Rechkhard ja Kaira kiistävät, että tekninen asiantuntemus oli sivuutettu valmistelussa.
"Se ei pidä paikkansa. Toimikunta kuuli teknisiä asiantuntijoita, jotka olivat sitä mieltä, että teknisesti tämä on toteutettavissa", Lauri Reckhard vastaa.
FiCom korostaa, että ip-osoitteet ovat olennainen osa tietoliikenneverkkojen infrastruktuuria. Niihin kajoaminen on ongelmallista verkon toimivuudelle.
"Kukaan ei tiedä, missä käytössä ip-osoite on parin kuukauden kuluttua. Se voi siirtyä täysin lailliselle palvelulle", Svento huomauttaa.
Reckhard ja Kaira ottavat kumpikin esimerkiksi Elisalle jo määrätyn The Pirate Bayn ip-eston. Siinä ei ole heidän tietääkseen ilmennyt mitään haittaa internetin toimivuudelle.
"Jos tuomioistuin on määrännyt, että pääsy tiettyyn osoitteeseen tai osoitteisiin täytyy estää, minun käsitykseni mukaan se ei aiheuta ongelmia netin arkkitehtuurille", Kaira sanoo.
Tuomioistuimien osaaminen jakaa näkemykset
Jos laki tulee joskus voimaan, IFPIn Reckhard muistuttaa, että ratkaisut ip-estojen määräämisestä tekee joka kerta suomalainen tuomioistuin.
FiComin Svento epäilee sekä tuomioistuimien kykyä tehdä teknisesti mutkikkaita ratkaisuja että oikeuskäsittelyjen lähtökohtia.
"Elisa-casessa käräjäoikeuden tuomiota haettiin vain parinkymmenen esimerkin perusteella. Löydät helposti vastaavan luettelon Youtubesta", hän vertaa.
"Tuomioistuimet kyllä osaavat tehdä eron YouTuben ja The Pirate Bayn välille", Gramexin Lauri Kaira heittää vastaan.
"Ratkaisevaa on palvelun luonne eli onko se tarkoitettu pääosin laittoman materiaalin jakeluun. Siksi YouTubea ei voi rajoittaa", Reckhard puolestaan korostaa.
Operaattoreita närästävät myös kustannukset. Ne joutuvat paitsi maksamaan ip-blokkaamisen myös osan kaikista tuomioistuinkäsittelyjen kuluista huolimatta siitä, että ne eivät ole syytettyjen penkillä.
