Suomi allekirjoitti salamyhkäisen ACTA-sopimuksen
13
Jenkkien piratisminvastaiset lait saivat valtavasti huomiota, mutta kulisseissa pitkään hämmennelty ACTA-keitos (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) on pysynyt paremmin poissa julkisuudesta. Kriitikoiden mukaan kauppasopimukseksi naamioidussa kokonaisuudessa on vähintään yhtä paljon kyse tekijänoikeuksista. Suomi allekirjoitti ACTAn monien muiden EU-maiden tavoin torstaina. Peli ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti ratkennut.
Sananvapauden puolustajat pelkäävät ACTAn johtavan netin sensuroimiseen samoin kuin sivuraiteelle ajetut USA:n SOPA- ja PIPA-lakiesitykset. Neuvotteluja lain sisällöstä on käyty jo neljän vuoden ajan, eikä niistä ole pahemmin hiiskuttu julkisuuteen.
Yllättäen EU hyväksyi paketin ennen joulua maatalousministerien kokouksessa, jolle tuoteväärennösten ja tekijänoikeuksien ei juuri kuvittelisi kuuluvan. Nyt sopimus on allekirjoitettu Tokiossa, allekirjoittajina myös Suomi. Tapahtumien järjestys on outo, sillä EU-parlamentti äänestää ACTAsta vasta myöhemmin, näillä näkymin kesäkuussa.
ACTAsta on laatinut mainion tietopaketin Wiredin brittiversio. Se kertoo, että siinä muun muassa säädetään rangaistaviksi tuoteväärennokset ja niiden levittämisen edistäminen, mitä pidetään hyvin poikkeuksellisena kauppasopimukselle. Levittämisen edistämisen lavea tulkinta ulottuu esimerkiksi operaattoreihin, joiden asiakkaat lataavat tekijänoikeuksia polkevaa aineistoa netistä.
Suomessa lain hämärän valmistelun nosti ensimmäisten joukossa tapetille tuolloinen vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. Hän kertoi kaksi vuotta sitten, että ACTA muistuttaa kauppasopimuksen sijasta enemmän tekijänoikeuslakia, jolla USA haluaa saada muun maailman omaksumaan omat käytäntönsä. (Lue uutinen: ”USA syöttää piratismipuuroaan muulle maailmalle”)
