Suomi jäi yhä tietoyhteiskuntavertailun kärjestä
10
Pohjoismaat ovat hyvin edustettuna YK:n alaisen ITU:n vuosittaisessa selvityksessä tietoyhteiskunnan kehityksestä, kun Ruotsi on toista vuotta vertailun ykkönen. 10:n kärkeen mahtuvat myös Norja ja Tanska, mutta ei Suomi. ITU selvitti tietoyhteiskunnan tilaa muun muassa hintavertailuilla siitä, miten suuri osa kansantuotteesta kansalaista kohti kuluu telepalveluihin.
Tietoyhteiskunnan kokonaisarvioinnin 10 kärkimaata ovat järjestyksessä: Ruotsi, Luxemburg, Etelä-Korea, Tanska, Hollanti, Sveitsi, Japani, Norja ja Iso-Britannia. Suomi sijoittuu melko perään 12:nneksi maaksi. Kun vertailu rajataan vain Eurooppaan, Suomi sijoittuu sentään yhdeksänneksi, ja perään jäävät muun muassa Saksa, Itävalta, Ranska, Irlanti ja Viro.
Vuoden 2009 puolivälin jälkeen kerättyjen telealan hintojen kokonaisvertailussa Suomi sijoittuu 12:nneksi. Halvimmat maat ovat manner-Kiina, Hongkong, Singapore, Kuwait, Luxemburg, Yhdysvallat, Tanska, Norja, Iso-Britannia, Islanti ja Kanada. Kiinteissä puheluhinnoissa Suomi on 16:s, kännykkäpuheluissa taas 13:s.
Kiinteässä laajakaistassa Suomi sijoittuu 20:nneksi halvimmaksi maaksi. Hintavertailut on suhteutettu paikalliseen elintasoon.
Hintavertailu perustuu koreihin, joihin on koottu kiinteissä verkoissa kuukausittainen liittymä, 30 paikallispuhelua, joista puolet ruuhka-aikaan, kestoltaan kolme minuuttia.
Mobiililiittymissä taas oli vastaavasti 25 puhelua ja 30 tekstiviestiä. Kiinteässä laajakaistassa taas laskettiin perustason liittymän kuukausimaksua, joka sallii tiedonsirron ainakin 1 Gt/kk asti. Mobiililaajakaistat eivät ole vielä mukana.
Vertailu käsittää kokonaisuudessaan 159 maata, joten siihen nähden Suomi kuuluu maailman hyväosaisten joukkoon. Suomi ei kuitenkaan ole siellä aivan kärjessä, jossa maa haluaisi päättäjien mukaan olla.
Kännykkäliittymä puolella maailman väestöstä
ITU huomauttaa raportisaan, että vaikka kiinteä laajakaista on saatavana yli 70 maassa ja hinnat ovat laskeneet eniten kehittyvissä maissa, ne ovat siellä yhä suhteellisesti kalliimpia väestön ostovoimaan nähden.
Kun kehittyneissä länsimaissa perustason laajakaista maksaa keskimäärin 2,0 prosenttia ja 1,8 prosenttia nettoansioista kansalaista kohti, kehittyvissä maissa osuus on liki 174 prosenttia.
Kiinteän laajakaistan levinneisyys on vain 3,5 prosenttia kehitysmaissa, verrattuna 23 prosenttiin kehittyneissä maissa.
Näin moni saakin internetyhteyden ensimmäisen kerran kännykkäliittymänsä kautta. Kännykkäliittymiä on pian viisi miljardia, ja ITU:n selvityksen mukaan kännykkä on viime vuodesta lähtien ollut yli puolella maailman ihmisistä.
Lähes koko raportti on luettavissa webissä. Vain yksityiskohtaisimmat hintavertailutaulukot on rajattu maksulliseen raporttiin.
ITU:n webissä julkaisemassa maksuttomassakin raportissa pääsee tutkimaan maakohtaista vertailua. Sieltä muun muassa selviää, että maailmalla laajakaistahinnat laskivat keskimäärin 42 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009.
