Suomi selvittää Ruotsin televakoilun kiertämistä uudella merikaapelilla
2
Ruotsin puolustusvoimien kaaviokuva näyttää, miten maahan ulkoa tuleva ja maasta ulospäin lähtevää puhe- ja dataliikennettä kuunnellaan. Televakoilu ei koske maan sisäistä liikenettä, johon pätee Suomen tapaan viestinnän luottamuksellisuus. (Kuva: FRA)
Ainakin Huoltovarmuuskeskus ja Viestintävirasto ovat keskustelleet uudesta merikaapeliyhteydestä länteen juuri voimaan astuneen Ruotsin puolustusvoimien radiotiedustelun telekuuntelulain takia. Uusi kaapeli parantaisi myös ulkomaanyhteyksien luotettavuutta.
Timo Lehtimäki sanoo, että monenlaisia reittejä ulkomaille on kartoitettu. Keskustelu sai vauhtia Ruotsin FRA-lain tultua julkisuuteen.
Viestintäviraston Verkot ja turvallisuus -tulosalueen johtaja Timo Lehtimäki sanoo Tietokoneelle, että Suomessa on jo pitkään selvitetty, pitäisikö länteen päästä toisenkin merikaapelin kautta.
Suurin osa kaikesta ulkomaanliikenteestä Suomesta suuntautuu nimenomaan lähteen, ja siksi vaihtoehtoisia reittejä on alettu selvittää.
"Monenlaista hanketta on meneillään. Ei merikaapeli niin kallista ole", sanoo Lehtimäki. Lehtimäen mukaan uusi merikaapeli voisi suuntautua esimerkiksi Hollantiin, Saksaan tai Tanskaan. "Aikataulusta en voi sanoa mitään. Tämä ei ole meidän vastuullamme."
Huoltovarmuuskeskuksessa ja Puolustusvoimissa ollaan vielä varovaisempia arvioissa.
"Keskusteluja on käyty, että ulkomaanyhteys länteen vedettäisiin muutakin kuin Ruotsin kautta. Hankkeita ei ole käynnissä", toppuuttelee johtaja Veli-Pekka Kuparinen Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosastolta.
Huoltovarmuuskeskus on ollut keskusteluissa mukana siinä lähtien, kun Ruotsi aloitti telekuuntelun sallivan lain valmistelun.
Ruotsi ei ole ainoa, joka vakoilee
Kuparinen muistuttaa, että riippumatta mihin suuntaan yhteyksiä vedetään, olisi katsottava, kohdataanko sama ilmiö kuin Ruotsissa. "Pitäisi miettiä, onko Ruotsi tosiaan ainoa maa, jossa teleliikennettä kuunnellaan."
Harva uskoo, että Ruotsi olisi ainoa maa. Muut eivät vain kerro asiasta yhtä avoimesti.
Kuparinen myöntää, että käytettävyyden ja toimintavarmuuden kannalta toinen yhteys länteen voisi olla hyvinkin perusteltu.
Suomesta on nyt Ruotsiin menevän merikaapelin lisäksi yhteydet ainakin Tallinnaan ja Pietarin kautta Moskovaan,
Ne eivät ole niin tärkeitä kuin meren alittava valokuitu Ruotsiin, koska suurin osa ulkomaanliikenteestä suuntautuu Suomesta länteen.
Timo Lehtimäki sanoo, että Ruotsin FRA:n puhelu- ja viestiliikenteen seurannasta tekee poikkeuksellisen se, että maa avoimesti tiedottaa kaiken liikenteen valvonnasta, ja että asiasta on säädetty lailla.
"Se, että tällaista tapahtuu, oli siitä erikseen laki tai ei, on varmasti yleistä muissakin maissa. Ruotsin laista tekee Suomelle ainutlaatuisen se, että niiden muiden maiden kautta ei kulje suurin osa ulkomaanliikenteestämme, ja jopa osa kotimaanliikenteestämme", toteaa Lehtimäki.
Tehokas salaus riittää pitkälle
Viestintäviraston tiedossa ei ole, että kuntien tai valtion sisäistä liikenne koukkaisi enää Ruotsin kautta.
Aiemmin Teliasoneralla näin oli, mutta suomalaisten asiakkaiden sähköpostipalvelimet tuotiin takaisin tänne. Lehtimäki myöntää, ettei asiasta kuitenkaan ole varmuuttakaan.
Kansainvälisten yritysten liikennettä menee varmasti Ruotsin kautta, Lehtimäki arvioi. Monen suomalaisen ison yrityksen palvelimia on ulkomailla. Isoissa yrityksissä kuitenkin on huolehdittu liikenteen salaamisesta eri menetelmin.
Viestintävirastosta sanotaan, että salassa pidettävä liikenne kannattaa salata, vaikka salaukset eivät olekaan murtamattomia. "Mikään ihmisen kehittämä salaus ei ole murtamaton. Toimivaksi todettu ja myös esimerkiksi Viestintäviraston Cert-fi-yksikön sähköpostin salaukseen käyttämä on PGP-salausohjelma.
Lehtimäki sanoo, että vaikka tehokaskin salaus voidaan murtaa, se voi kestää järeältäkin järjestelmältä niin kauan, että tieto on jo vanhentunut. Tällä hetkellä lähes kaikki sähköposti kulkee kokonaan salaamattomana.
