Tavis toivoo jonkun muun takaavan tietoturvansa
10
Tietoturva alkaa olla tavalliselle internetin käyttäjälle sellainen möhkäle, että hän mieluummin toivoo jonkun muun, esimerkiksi palveluntarjoajan, ottavan sen huolekseen. Toisaalta yhteisöpalvelujen muodostamaan uhkaan osataan yleensä jo suhtautuva vakavasti. Ihmisten käsityksiä tietoturvasta on maailmanlaajuisesti tutkinut EMC:n tietoturvadivisioona RSA.
Tietoturvan nimissä monet toivovat, että erilaisiin palveluihin kirjautumiseen käytettäisiin nykyistä vahvempia tunnistusmenetelmiä. Näitä halutaan erityisesti pankkipalveluihin, jonka on sanottu monessa muussa maassa olevan paljon Suomea huteramman suojan varassa.
Monet netinkäyttäjät toivovat ja uskovat, että heidän tietoturvastaan kannetaan huolta. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä muun muassa olettaa, että pankit tarkkailevat ja tunnistavat esimerkiksi epäilyttävän rahaliikenteen.
”Tutkimustuloksista voi päätellä, että kuluttajat odottavat palveluntarjoajien pitävän huolen siitä, että heidän tietonsa ovat suojassa palveluissa. Verkkoa hyödyntävien yritysten ja palveluntarjoajien onkin syytä varmistaa, että tietoturvakäytännöt ja -määräykset ovat ajan tasalla sekä pitää itsensä tietoisina riskeistä ja suojaustavoista online-maailmassa”, teknologiakonsultti Jon Estlander Suomen RSA:lta tähdentää.
Pankit taas ovat verkkopankkien huijauksissa korostaneet julkisuudessa sitä, että kuluttajien on pidettävä kotikoneidensa tietoturva ajan tasalla.
Virukset tunnetaan, bottiverkkoja ei
Lähes kaikki tietoturva-ammattilaiset ovat muistaneet tähdentää, että suositut yhteisöpalvelut muodostavat jo nykyään yhä kasvavan riskin. Sanoma tuntuu menneen perille, sillä RSA:n tutkimus kertoo, että 65 prosenttia kuluttajista on tietoturvasyistä yhä haluttomampia jakamaan niissä tietoa muiden kanssa.
71 prosenttia vastaajista oli huolissaan omien tietojen turvallisuudesta yhteisöpalveluissa. Niinpä lähes joka toinen vastaaja oli sitä mieltä, että niissä pitäisi käyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa vahvempaa tunnistamista.
Kuluttajien keskuudessa tunnetaan melko laajasti verkossa esiintyvät virukset (88 prosenttia), troijalaiset (81 prosenttia) ja phishing-hyökkäykset (76 prosenttia). Vain joka neljäs (26 prosenttia) vastaaja tuntee keylogger-ohjelmat ja voip-puheluja hyödyntävät vishing-hyökkäykset. Botnet-verkot tuntee vain 14 prosenttia vastaajista.
