Television taajuuksille mahtuisi muitakin
Radiotaajuuksien tehokas hyödyntäminen on vaikeaa, mutta taajuuksia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin, toteaa Aalto-yliopistolla perjantaina väittelevä Kalle Ruttik.
Ruttik väittelee taajuuksien uudelleenkäytöstä tv-peittoalueiden ulkopuolella (Secondary spectrum usage in TV white space). Työssä hän käsittelee lähetinvastaanotin-järjestelmiä, jotka pystyvät mukautumaan erilaisiin siirto-olosuhteisiin ja hyödyntämään muiden järjestelmien jättämät hukkataajuudet.
Tulevaisuudessa televisiolähetysten internetjakelu lisääntyy, joten yli jääviä televisiotaajuuksia taajuuksia voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös muuhun toimintaan.
Kalle Ruttik esittelee väitöstyössä menetelmä toisiokäyttöön sopivien radiotaajuuksien löytämiseksi. Sen avulla voidaan määrittää toissijaisen solukkoverkon spektritehokkuus.
Ruttikin mukaan menetelmää käyttämällä on jo laskettu, kuinka paljon nykyisin televisiokäytössä olevia taajuuksia voidaan hyödyntää solukkoverkoissa häiritsemättä televisiolähetyksiä.
Kehitettyä menetelmää käyttämällä pystytään mallintamaan eri parametrien vaikutusta lopullisesti käytettävissä olevan siirtokaistan määrään ja taajuusalueen soveltumista solukkoradiokäyttöön.
Televisiotaajuuksien uudelleen käytettävän taajuuskaistan ja kapasiteetin määrä riippuu silti monesta parametrista. Erityisen kriittisiä ovat tv-peittoalueiden suojausehdot.
Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyöjärjestön asettamien käyttöehtojen mukaan laskettaessa voitaisiin televisiotaajuuksien avulla tarjota jopa sata megabittiä sekunnissa yhden kilometrin solukoolla.








