Terroristien propaganda rehottaa kyberavaruudessa
3
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, komentaja Juha-Antero Puistola puhui t2-konferenssissa verkosta terrorismin ja sen torjunnan pelikenttänä.
"Netistä löytyvien ohjeiden avulla pommien tekeminen on paljon helpompaa kuin 1970-luvulla. Välineet ovat myös hyvin edullisia", maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, komentaja Juha-Antero Puistola valotti internetin roolia terrorismissa ja sen vastaisessa taistelussa tietoturva-alan t2-konferenssissa, joka alkoi Helsingissä torstaina.
Eri ääriryhmät ovat hyödyntäneet internetiä monipuolisesti jo vuosia. Digitaalisen ääriaktivismin historia alkoi viimeistään silloin, kun blogit keksittiin.
”Verkossa on hyvin yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi pommien tekemiseen. Itse käyn melkein päivittäin jihad-aiheisilla ja pomminrakentamista opastavilla verkkosivuilla, joten taidan olla varsin epäilyttävä henkilö”, kansainväliseen terrorismiin erikoistunut Puistola nauratti konferenssin yleisöä.
Puistola kuitenkin korosti sitä, miten tärkeä netti on terroristeille globaalina vihan levittämiskanavana. Vihaviestinnän tarkoituksena on radikalisoida ihmisiä, joista osa sitten saadaan tarttumaan väkivaltaan. Verkon kautta esimerkiksi kootaan satoja länsimaissa asuvia maahanmuuttajia osallistumaan terroristiliikkeiden järjestämille värväys- ja koulutusmatkoille.
Uusin ilmiö mobilisaation tehostamisessa ääri-islamistien osalta on englanninkielisten sivujen julkaiseminen. Pääviestit sisältyvät poikkeuksetta kuviin ja videoihin, joilla on vahva psykologinen vaikutus.
"Kansainvälisen terrorismin torjunnassa tärkeämpi rintama on taistelu ihmisten mielistä kuin niin kutsuttu sota terroria vastaan", Puistola korosti.
Hän totesi, että ääriliikkeitä vastaan on paljon tehtävissä viranomaisten tiedustelun ja teknisten menetelmien näkökulmasta, mutta vaikeampi haaste hallituksille on, miten kumota omalla viestinnällä ääriliikkeiden propaganda. Terrorismiin kiihottaminen on tuntuvasti helpompaa kuin ääriliikkeiden perusteesien kumoaminen.
"Kiihottamisessa on helppoa se, että ei tarvitse pitäytyä tosiasioissa. Kun viesti tulee viranomaisilta, se tapaa olla tylsä ja unettava. Hallitukset ovat ottaneet vasta vauvan askelia terrorismin vastaisessa viestinnässä", Puistola sanoi.
Twitter-viesti ei pärjää rynnäkkökiväärille
Vastapropaganda voisi olla osana kyberstrategioissa, joita eri maat ovat hioneet. Strategioiden päätarkoituksena on määrittää suuntaviivat sille, miten valtiot toimivat verkossa sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan.
"Suurvallat pitävät kyberavaruutta osana terrorismin vastaista taistelukenttää, mutta vielä Twitter-viesti ei vastaa rynnäkkökivääriä", tutkija Puistola vertaili.
Suomi on oman kyberstrategian teossa myöhässä liikkeellä. Strategian on määrä valmistua vuoden 2012 lopulla. Puistola ennakoi, että strategiasta päättämisestä tulee kiistojen täyttämä näytelmä.
Arabimaiden kansannousuissa on puhuttu paljon sosiaalisen median roolista. Puistola kuitenkin muistutti, että taustalla tapahtumissa on ollut pitkään kasautunut yhteiskunnallinen paine, joka on purkautunut.
"Sosiaalisen median kanavat voivat enintään toimia liikehdinnän kiihdyttäjinä. Vallankumousta ei voi twiitata", Puistola arvioi.
Jo kahdeksas t2-konferenssi
Nyt kahdeksannen kerran järjestettävä t2-konferenssi on vuosittainen tietoturva-alan tapahtuma, joka kokoaa yhteen asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
”Luku 99 määrittää t2-konferenssin koon. Aiomme pitää osallistujamäärän enintään 99:ssä, ja tänä vuonna ollaan lähellä sitä. Emme aio kasvaa isoksi, esimerkiksi Black Hatin kokoiseksi tapahtumaksi”, konferenssin järjestäjiin kuuluva Tomi Tuominen sanoi avauspuheenvuorossa.
Kaksipäiväinen konferenssi jatkuu vielä perjantaina. Ohjelmassa on esimerkiksi rsa-kirjautumisen murto, Windows Phone -älypuhelinalustan haavoittuvuudet sekä teollisuuden valvontajärjestelmien riskit.
