Tietosuojavaltuutettu tyrmää kovat keinot nettipiraatteja vastaan
10
"Yhden intressiryhmän tarpeista lähtevät keinot tuntuvat ylimitoitetuilta", sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio tekijänoikeuksien haltijoiden vaatimuksista puuttua piratismiin kovemmin keinoin kuin vain ilmoituksin.
Opetusministeriön johtama työryhmä selvittää yhä keinoja puuttua tekijänoikeuden suojaamien teosten laittomaan levitykseen. Oikeudenhaltijat vaativat kovempia otteita puuttua piratismiin vertaisverkoissa. Operaattorit ja tietosuojavaltuutettu toppuuttelevat järeimpiä ehdotuksia. Asia jakaa mielipiteitä jopa ministeriöiden välillä.
Jo nyt tekijänoikeuden suojaamien teosten laittomaan levitykseen syyllistyneiden yhteys voidaan väliaikaisesti katkaista käräjäoikeuden määräyksellä, jos oikeus katsoo toiminnan aiheuttavan huomattavaa taloudellista haittaa. Erimielisyys koskee sitä, pitäisikö operaattori voida määrätä toimittamaan laajakaistaliittymän omistajalle ilmoitus siitä, että laiton levitys on havaittu.
Lisäksi oikeudenhaltijat kaipaavat vielä tehokkaampia aseita puuttua piratismiin. Ne ovat ehdottaneet, että operaattori voitaisiin määrätä katkaisemaan yhteys heti, kun laiton levitys on havaittu. Nykyisin väliaikainen katkaisumääräys on haettava käräjäoikeuden kautta. Esimerkkiä on haettu Ranskasta, jossa lainsäädäntö on jo tiukentunut.
TTVK: Pelkät ilmoitusviestit eivät riitä
TTVK:n Antti Kotilainen sanoo, että pelkät ilmoitukset piraatille eivät riitä, vaan todellisia seuraamuksia pitää saaada heti. Käräjäoikeuksien tuomioita TTVK pitää liian raskaana prosessina.
Opetusministeriön johtama työryhmä pyysi lausuntoja muun muassa liikenne- ja viestintäministeriöltä, oikeusministeriöltä, elinkeinoelämältä, kansalaisjärjestö Effiltä, Kuluttaja- ja Viestintävirastolta sekä oikeudenhaltijoilta, joita edusti työryhmässä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK). Lausuntoja pyydettiin torstaihin 29. lokakuuta mennessä noin 50 taholta.
Kovempia keinoja ajava TTVK perustelee vaatimuksia sillä, ettei laiton levitys vertaisverkoissa ole vähentynyt Suomessa tänä vuonnakaan, päinvastoin. Se toteaa lausunnossaan, että esimerkiksi vertaisverkkosivusto thepiratebay.org on Alexa.com-seurannan mukaan Suomessa 38. suosituin web-sivusto. Aktiivisia piraatteja lasketaan olevan yhä noin 100 000.
TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen kirjoittaa lausunnossaan, ettei pelkkä ilmoitus laajakaistaliittymän haltijalle tehoa, kun henkilö tietää toiminnan jo laittomaksi, eikä seurauksia olisi lakia tiukentamatta. Sen sijaan nuorison tapauksessa ilmoitus saattaa tehotakin, jos kirje asiasta saadaan vastuullisten vanhempien tietoon.
TTVK:n mukaan tutkimukset tukevat sitä, että jo 15–24-vuotiaat nuoret tietävät elokuvien, musiikin, pelien ja muiden teosten levittämisen laittomaksi.
”Laittomaan levitykseen on hankalaa puuttua, jos aina pitää hakea tuomioistuimen päätös”, sanoo Kotilainen Tietokone-lehdelle.
Tietokone-lehden tietojen mukaan nykyistä kovempia keinoja nettipiratismia vastaan ovat työryhmässä puoltaneet erityisesti media- ja viihdeteollisuuden oikeudenhaltijat sekä jossain määrin opetusministeriö. Voimakkainta vastustus on teleoperaattoreilla, jotka eivät halua joutua poliisin roolin tekijänoikeusjärjestöjen ja kuluttajien väliin.
Tietosuojavaltuutettu: Nettiyhteys on katsottu perusoikeudeksi
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo, etteivät tekijänoikeusjärjestöjen vaatimukset tunnu perustelluilta. ”Tämä on merkillinen hanke. Liikenne- ja viestintäministeriö puolustaa nettiyhteyttä kansalaisen perusoikeutena, kun taas toinen ministeriö haluaa sulkea ihmisiä internetistä”, toteaa Aarnio Tietokoneelle.
Tietosuojavaltuutetun mielestä viestintäministeriön näkemykselle on vahvemmat perustelut. ”Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että netti alkaa olla perusoikeus ihmisille”, sanoo Aarnio. ”On ikävä sanoa, mutta tekijänoikeus on ainoastaan yksi intressi, joka pitää peilata muihinkin asioihin.”
Langattomat ja taloyhtiöliittymät mutkistavat piratismivaroituksia, koska ilmoitus saattaa mennä väärälle käyttäjälle tai vain taloyhtiön tietoon. Mobiililiittymissä taas saman ip-osoitteen takana on paljon käyttäjiiä.
Operaattoreita työryhmässä edustaneen Ficom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento sanoo, etteivät teleoperaattorit edelleenkään hyväksy vaatimusta katkaista laittomaan tiedostojenjakoon syyllistyneiden yhteyksiä ilman käräjäoikeuden tuomiota. ”Muissakin asioissa tuomioistuin on paikka, jossa laittomuudet ratkaistaan. Siellä oikeudenhaltija voi myös esittää vahingonkorvausvaateen”, linjaa Svento.
Svento sanoo, että operaattorit suhtautuvat lähtökohtaisesti negatiivisesti ehdotukseen lähettää oikeudenhaltijoiden varoitusviestejä laajakaista-asiakkailleen. ”On hankalaa lähteä yhden eturyhmän asianmieheksi.”
Ficomin Reijo Svento sanoo, että laajakaistaan puuttuminen pitää viedä jatkossakin tuomioistuinten kautta, eivätkä operaattorit suostu tekijänoikeuksien haltijoiden asiamiehiksi. Svento sanoo, että prosessia viedä jutut tuomioistuimiin voitaisiin kyllä nopeuttaa.
Sen sijaan operaattoreille voisi kenties sopia, että operaattori toimittaisi tietyn ip-osoitteen liittymänhaltijan tiedot, ja ilmoituksen lähettäisi esimerkiksi Viestintävirasto.
Opetusministeriö: Suomi ei ota Ranskan linjaa
Laittoman levityksen vähentämistä pohtineen työryhmän puheenjohtaja, hallitussihteeri Marko Rajaniemi opetusministeriöstä toppuuttelee pelkoja siitä, että laajakaistan katkaisuista olisi päätetty. ”Suomi ei ole ottamassa yhtä tiukkaa linjaa kuin Ranska. On ehdotettu, että oikeudenhaltijat laatisivat määrämuotoisen ilmoituksen, joka tiedottaisi laittomasta toiminnasta liittymänhaltijalle.”
Ehdotettu tekijänoikeuslain muutos on, että operaattorit määrättäisiin aina säilyttämään ip-osoitetiedot kunnes käräjäoikeus on ehtinyt panna toimeen laajakaistan väliaikaisen katkaisumääräyksen. Erimielisyyttä on siitä, miten kustannukset operaattoreiden uusista velvoitteista jaettaisiin.
Tietosuojavaltuutettu Aarnio painottaa, että jos kuluttajille aletaan lähetellä oikeudenhaltijoiden ilmoituksia, viestintäsalaisuuden loukkaamattomuutta ja tietojen luottamuksellisuutta ei saa rikkoa. Asiakastietojen levittely vapaasti oikeudenhaltijoiden ja teleyhtiöiden välillä epäilyttää.
Aarnio ei halunnut vielä perjantaina ottaa lopullista kantaa ehdotettuihin varoitusilmoituksiin, ennen kuin selviäisi, miten kansalaisten oikeudet toteutuvat. Yksityiskohtia ei ole vielä puitu.
EU sallimassa tiukemman linjan
Suomen tilanteeseen saattaa vaikuttaa uusi EU:n 138. teleartikla, joka käsittelee myös keinoja puuttua laittomaan levitykseen. Asia yritetään ratkaista vielä Ruotsin puheenjohtajuuskaudella tänä vuonna.
EU näyttää olevan kääntämässä suhtautumistaan asian ja myöntyvän siihen, että jäsenmaat saavat halutessaan ottaa tiukemman linjan kuin tähän asti. EU-jäsenmaista Ranskassa laki on jo hyväksytty, ja Britanniassa hallitus on jo esittänyt tiukempaa linjaa.
