Tietoyhteiskunnan hankkeisiin satoja miljoonia ilman valvontaa
8
VTV:n Tom Voutilainen hämmästelee, että kolmessa vuodessa tietoyhteiskunnan hankkeisiin on voitu käyttää helposti satoja miljoonia euroja, mutta valtion tietoyhteiskuntahjelmalla ei ole kokonaisuudesta mitään käsitystä. Vain 50 miljoonan euron osuus on voitu laskea tarkemmin, koska EU vaati tarkat selvitykset osallistumistaan hankkeista.
Valtion tietoyhteiskuntahankkeita on vedetty ilman kokonaisuuden hallintaa useissa ministeriöissä niin, ettei rahan käytöstä ole kokonaisuutena mitään käsitystä, arvostelee Valtiontalouden tarkastusvirasto. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan vetäjä, viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ei hyväksy kritiikkiä omalle vastuulleen.
Tietokone-lehtikin kirjoitti aiemmin, että alueellisiin tietoyhteiskuntahankkeisiin on käytetty 50 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Tarkastusraportti (pdf) on luettavissa webissä.
”Tuo on vain se osuus hankkeista, joissa EU on ollut mukana. Hankkeiden vetäjät eivät itsekään tiedä kokonaispottia”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja, HTT Tomi Voutilainen Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV).
Hankkeita hajautettuna ilman seurantaa
Eduskunnan yhteydessä toimiva VTV valvoo valtion rahankäytön järkevyyttä.
Voutilainen toteaa, että jo kuntien it-hankkeisiin meni yli 20 miljoonaa, terveydenhuollon it-uudistuksiin 50 miljoonaa ja alueellisiin hankkeisiin 100 miljoonaa. Ongelma ei ole uusi. VTV huomautti jo Vanhasen I-hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman rahan käytöstä.
”Edellisen Vanhasen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma seurasi rahoituksen käyttöä edes konsernitasolla. mutta ei silloinkaan alueellisesti. Seuranta on mennyt vain huonompaan suuntaan.”
VTV:n mukaan ongelma kiteytyy siihen, että hankkeita on ollut niin liikenne- ja viestintäministeriöllä, opetusministeröllä, työ- ja elinkeinoministeröllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä, ja lisäksi valtiovarainministeriön it-ohjauksen yksikössä. ”Tietoyhteiskuntakehittäminen pitäisi saada yhden ministeriön alaisuuteen”, hän sanoo.
”Valtiovarainministeriö ei ole todellisuudessa ohjannut hankkeita. Tehotonta toimintaa on jatkunut 10 vuotta”, sanoo Voutilainen. ”On nimitetty valtion it-johtaja, mutta hänellä on 13 alaista. He puuhaavat omia hankkeitaan ilman todellista valtaa”, jyrähtää Voutilainen.
Nyt valmisteilla on tosin valtion tietohallintolaki, jonka on määrä antaa valtiovarainministeriölle it-konserniohjauksen valtaa.
Viestintäministeri Lindén puolustaa johtamaansa neuvottelukuntaa
Ministeri Lindén puolustautuu, että Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta on saanut paljon aikaan, vaikka sillä ei ole ollut määräysvaltaa eri ministeriöiden hankkeisin.
Hallituksen asettamaa Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukuntaa vetänyt viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ei hyväksy kritiikkiä omalle kontolleen, vaikka hän on ollutkin neuvottelukunnan puheenjohtaja.
”Tässä pitää ymmärtää neuvottelukunnan rooli. Se muodostuu erilaisista järjestöjen edustajista, ja puolet on ollut elinkeinoelämää. Sille ei ole kuulunut alueellinen koordinointi. Valtiontalouden tarkastusvirasto haukkuu väärää puuta”, sanoo Lindén Tietokoneelle.
Lindén sanoo, että viestintäministeri ei voi vaatia muista ministeriöistä tietoja hankkeiden kustannuksista. ”Muut ministerit eivät ole olleet minulle raportointivelvollisia”, hän puolustaa.
Lindénin mukaan tuloksia on hankkeissa kuitenkin saatu. Laajakaistan viemistä on edistetty, sähköiselle asioinnille on uudet linjaukset, verkkolaskutusta on edistetty ja sähköisen tunnistamisen lainsäädännölle saatiin työryhmä. ” Tuloksia on saatu hyvin siihen nähden, että neuvottelukunta on kokoontunut kolme tai neljä kertaa vuodessa.”
Seurantaraportti on jatkoa edelliselle tarkastukselle. Erilaisille konsulteille on maksettu satoja tuhansia euroja monista selvityksistä.
Lindén sanoo, että opetusministeriössä ei kieltämättä ole tiedetty, miten rahaa on jaettu tietotekniikkaan tai sisältöä hankittu, joten niiden selvittämiseen meni aikaa. Samanlainen lähtötilanne oli hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriössä. ”Siksi potilastietojärjestelmien hyödyntäminen on ollut vaikeaa, kun ei ole määritetty yhteisiä arkkitehtuureja ja rajapintoja.”
VTV:n Voutilaisen mielestä tietoyhteiskuntahankkeet pitäisi keskittää yhdelle osastolle valtiovarainministeriöön. Lindén arvioi että tämä olisi vaikeaa, koska eri alojen osaaminen on jakaantunut eri ministeriöihin. Niiden välillä ei taas ole yhteistyöhön tarvittavia työkaluja, kun jokaisella on omat ryhmätyö- ja sähköpostityökalunsa.
Lisää tarkastuksia tulossa
Voutilainen sanoo, että epäselvyyksiä on valtion rahankäytössä muuallakin. ”Syksyllä teemme riskianalyysin Tekesin hankkeiden heikkoudesta, joiden pohjalta päätetään toimenpiteistä.”
VTV:n mielestä valtion virastoja pitäisi karsia ja yhdistää. ”Maanmittauslaitoksen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen toimintaedellytykset pitäisi arvioida. Virastojen määrää olisi syytä vähentää.”
Voutilaisen mielestä koko Väestörekisterikeskuksen olemassaoloa pitäisi harkita, kun suurin osa väestötiedoista hallitaan maistraateissa, ja valtiovarainministeriö vastaa valtion varmennepalveluista.
Myös valtionhallinnon it-ohjaus pitää Voutilaisen mielestä ottaa jälleen tarkasteltavaksi.
