Valtion uusi it-laki etenee − toiveena isot säästöt
13
Suomessa on tultu maan ylintä johtoa myöten siihen johtopäätökseen, että tietojärjestelmiä yhtenäistämällä ja avoimiin arkkitehtuureihin panostamalla voidaan parantaa tuottavuutta sekä saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntien ja valtion ict-menoissa.
Valmisteilla oleva uusi tietohallintolaki lähtee siitä, että Suomeen rakennetaan nykyaikainen valtion konserniohjaus. Sen myötä kuntien ja valtion pitäisi panostaa järjestelmiensä yhteensopivuuteen. Tavoitteena ovat miljoonasäästöt.
Ylijohtaja Silja Hiironniemi valtiovarainministeriöstä kertoo, että lausuntokierrokselle ennen kesälomia lähtevä lakiesitys on määrä saada eduskuntaan viimeistään lokakuussa ja hyväksytyksi vielä tämän hallituskauden aikana.
Hallitus käsitteli viime viikolla iltakoulussaan valtion it-konserniohjauksen lainsäädäntöehdotukset ja toimenpiteet.
Yhtenäiset rajapinnat tavoitteena
Isoin ongelma kunnissa ja valtiolla on se, että käytössä on satoja keskenään yhteensopimattomia ohjelmistoja, jotka eivät kommunikoi keskenään.
Yrjö Benson siirtyi valtiovarainministeriöön Nokiasta, jossa hän johti ison ict-uudistuksen. Benson suosisi mielelllään avoimia standardeja ja -ohjelmistoja mahdollisuuksien mukaan.
“Päähuomio pistetäänkin uudessa laissa järjestelmien yhteensopivuuteen sekä yhteisten tietovarantojen hyödyntämiseen ja yhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin”, sanoo valtion it-johtaja Yrjö Benson.
Benson työskentelee valtiovarainmisteriössä, jolle on tulossa aiempaa suurempi vastuu kuntien ja valtion ict-järjestelmien ohjauksessa. Kuntia ei pakoteta käyttämään samoja ohjelmia, mutta niiden ohjelmien pitää perustua avoimiin rajapintoihin ja tallennusjärjestelmiin.
Laista tulee kaksi eri sovellutuskohdetta. Tiukempi osa koskee sisäistä valtionhallintoa, ja väljempi lähes puolta miljoonaa muuta julkishallinnon työntekijää erilaisissa palvelu- ja toimistotöissä.
Valtionhallinnon ict-menot vuonna 2009 olivat noin 2,1 miljardia euroa. VM:n it-yksikkö sai pääministeriltä evästykseksi, ettei uusi tietohallintolaki saa kasvattaa menoja entisestään.
Sadoista eri ohjelmistoista eroon
Rohkeimpien virkamiesarvioiden mukaan säästöjä voisi kertyä kymmeniä miljoonia, jopa 100 miljoonaa euroa vuosittain, kunhan ict-ohjauksen yksikkö saa valtaa pakottaa laitoksia ja virastoja yhteisesti sovittuihin käytäntöihin, ja kuri myös pitää.
Yrjö Benson korostaa, että virallinen vaikuttavuusarviointi on tulossa lainvalmistelun myöhemmässä vaiheessa.
Odotukset ovat kuitenkin suuret. “Tietohallintolaki tulee ulottumaan tietyiltä osin kuntiin asti. Se on uusi juttu. Mitään tämän kaltaistakaan ei ole kunnissa ollut. Kunnat ja Kuntaliitto ovat olleet valmistelussa mukana, ja tätä on tehty avoimessa hengessä”, iloitsee Yrjö Benson.
Hän sanoo, että tavoitteena on, että valtion it-hallintoon jää vähemmän päällekkäisyyksiä ja epäonnistuneita projekteja. “Jos sadasta epäonnistuneesta projektista saadaan yksikin estettyä, tämän lain valmistelu on maksanut itsensä takaisin”, Benson huomauttaa.
