Viestintäministeri Lindén ei niele Ciscon laajakaistakritiikkiä
11
Lindén sanoo, että kun valiokuitua viedään ympäri maata, se auttaa nopeiden yhteyksien tuomisessa koteihin muillakin tekniikoilla. Suomessa ei aota vetää kuitua joka kotiin – ainakaan verorahoin.
Suomi on pudonnut laajakaistakehityksen kärkimaista sijalle 21, väittää Ciscon viime viikolla julkistama kansainvälinen selvitys. Suomi ei ole pudonnut, laajakaistan kehityksen kärjestä, vastaa viestintäministeri Suvi Lindén (kok). Ministeri perustelee näkemyseroja erilaisilla mittaustavoilla.
Ciscon selvityksen tulokset perustuivat speedtest.net-nettipalvelun tilastoihin. Muuttujat ryhmiteltiin kolmeen pääluokkaan tietoaineiston datan lataamisen ja lähettämisen nopeuden sekä viiveiden (latenssi mukaan). Suomen yhteydet eivät olleet nopeimpien päästä.
"Suomi sijoittui vastaavantyyppisissä tutkimuksessa kärkipäähän vielä 2000- luvun alussa. Nykyinen sijoitus, 21., kertoo, että Suomen on tehtävä töitä mahdollistaakseen seuraavan sukupolven laajakaistapalvelut. Jotta lähivuosien verkkopalveluita päästään Suomessa kehittämään ja hyödyntämään, on kehitystyötä edelleen jatkettava", sanoi Suomen Ciscon toimitusjohtaja Esa Korvenmaa tutkimuksen tiedotteessa.
Suomessa yleisin nopeus on 1–2 Mbit/s
Kansainvälisen laajakaistan luokittelun (Broadband Leadership Ranking) mukaan Etelä-Koreassa ja Japanissa kansalasilla on parhaat edellytykset nopeisiin laajakaistayhteyksiin. Euroopan maista parhaiten menestyi neljännekseni sijoittunut Ruotsi,
Viestintäministeri Lindénin mielestä tällainen tutkimusmenetelmä suosii kiinteitä verkkoyhteyksiä, joissa sitä paitsi tietoliikenneyhtiö Ciscon bisneskin on. Cisco taas laajensi selvitystään ottamalla mukaan myös mobiiliverkkojen yhteyksiä.
"Laajakaistakehityksen mittareita ja mittaustapoja on monia. Tästä tutkimuksesta on syytä huomata erityisesti, että se keskittyy ainoastaan kiinteisiin yhteyksiin, kun taas Suomessa langattoman laajakaistan suosio on suuri", puolustaa Lindén omassa tiedotteessaan.
Suomalaisilla on noin 700 000 mobiililaajakaistaa, eli tavallisesti kannettavan usb-modeemia kiinteähintaisella 3g-datapaketilla. Tämä tarkoittaa liikkuvaa, mukana kulkevaa yhteyttä, mutta latausnopeudet jäävät useimmiten 1–2 megabittiin sekunnissa, ja vasteajatkin melko korkeiksi.
Digitan langattomassa @450-verkossa nopeudet on saatu kasvatettua 2 Mbit/s -tasolle. Yhteys ei edelleenkään sovellu suurten tiedonsiirtomäärien latailuun, vaan kevyeeseen asiointi- ja surffailukäyttöön.
Suomessa yleisin kiinteä laajakaistan nopeus on 2 Mbit/s Vestintäviraston tuoreimman markkinakatsauksen mukaan, mutta kun mukaan lasketaan mobiililiittymät, yleisin nopeus lienee vielä megabitin tasoa.
10 Mbit/s -nimellisnopeuden, ja vielä nopeampia liittymiä on vain muutamalla prosentilla suomalaisista.
Lindén puolustaa mobiiliyhteyksiä siinä, että useimmille palveluille nämäkin tiedonsiirtonopeudet riittävät.
Tavoitteena 100 Mbit/s kaikkien saataville 2015 mennessä
Suomen hallitus yrittää edistää nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuutta vuoteen 2015 jatkuvalla ohjelmalla, jonka tavoitteena on saada 100 megabitin yhteydet kaikkien saataville. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaiselle vietäisiin yhteys kotiin asti, vaan että palvelu voidaan tilata järkevään hintaan julkisen tuen ansiosta.
Valtio on varannut nopeiden yhteyksien levittämiseen haja-asutusalueille 66 miljoonaa euroa. Koko tukipotti on 200 miljoonaa euroa, josta kolmannes tulee yrityksiltä, ja toinen kolmannes kunnilta, maakunnilta ja EU-tuista.
Jos valtion osuus ei riitä, loppu voidaan rahoittaa niin sanotuilla operaattreiden tasausmaksuilla, joita on myös televeroksi kutsuttu. Operaattoreiden mukaan tällainen maksu vain menisi kuluttajahintoihin.
Teliasonera on arvioinut, että 100 megabitin laajakaista on jo kaapeli-tv- ja valokuituverkoissa miljoonan suomalaisen ulottuvilla.
